Aloitin tämän postauksen kirjoittamisen jo helmikuun alkupuolella, mutta se on roikkunut luonnoksissa pitkään. Olen siis kirjoitellut tämän kuun aikana ylös muutamia huomioita, joita olen paikallisesta kulttuurista tehnyt. Suurimpaan osaan on kyllä jo ehtinyt tässä tottua, mutta onhan se silti hauska muistella jälkeenpäin, millaiset asiat tuntuivat aluksi vierailta! Tässäpä siis jonkinlaista listaa satunnaisessa järjestyksessä:
Paikallinen aikakäsitys on hyvin erilainen Suomeen verrattuna.
Ihmisillä ei täällä yleisesti ottaen vaikuta olevan kiire juuri mihinkään. Luennoille porukka tulee paljon myöhässä. Ekalla opiskeluviikolla olin jopa muutaman kerran vähän hämmentynyt, kun olin 5-10 minuuttia ennen luennon alkua ainoana paikalla. Aloin tietenkin jo pohtia olevani väärässä paikassa, mutta tuli ne muutkin sieltä sitten lopulta (luennoitsija mukaan lukien)...
Liikennesääntöjä noudatetaan huonosti.
Autot ajelee sieltä, missä sattuu olemaan tilaa. Niitä saatetaan myös pysäköidä keskelle risteystä hätävilkut päällä. Eniten on kuitenkin hämmentäny se, että jalankulkijat ei tunnu välittävän liikennevaloista _ollenkaan_, koska kaikki menee koko ajan päin punaisia. Välillä näyttää siltä, ettei paikalliset edes kato niitä liikennevaloja...
Kierrätysjärjestelmä on omituinen.
Suomalaiseen jätehuoltoon tottuneena on pysty käsittämään tätä paikallista systeemiä kierrättää! Kaikki jätteet viedään ulos kadulle talon eteen iltaisin klo 19 jälkeen, mutta jotta ei olis liian helppoa, niin jokaiselle jätteelle on vielä oma päivänsä, jolloin sen voi viedä! Eli esim. muovi tiistaina, paperi torstaina jne. Kauheen monimutkaiselta tuntuu? :D
Supermarket on hallittu kaaos.
Tämän voin sanoa pitävän paikkaansa varmasti ainoastaan asuntoni läheisessä supermarketissa, koska muissa kaupoissa en ole käynyt kuin satunnaisesti. Lähikaupassa asiointi jaksaa kuitenkin vieläkin yllättää lähes joka kerta. Jos esimerkiksi haluat ostoksillesi korin, älä kuvittelekaan että voisit sen saada helposti kaupan sisäänkäynnin yhteydestä. Onhan se paljon kätevämpää, että myös kaikki kauppaan tulevat asiakkaat tunkevat itsensä kassoille hakemaan koreja (jonossa olevien asikkaiden lisäksi). Toisaalta tuotteiden järjestyksen loogisuudessa olisi parantamisen varaa. Oman logiikkani mukaan esimerkiksi kaikki suihkugeelit kannattaisi asettaa lähekkäin. Roskapusseja en ole vieläkään onnistunut löytämään, ne kun eivät ole samassa paikassa pakastepussien tai siivoustarvikkeiden kanssa. Kosteuspyyhkeitä puolestaan löytyi yhteensä kolmesta eri hyllystä.
Vesi haisee vahvasti kloorilta.
Aluksi olin tämän takia tosi vastahakoinen maistamaan hanavettä, kun se haju on aika voimakas ja luotaantyöntävä. Onneksi kuitenkin uskaltauduin maistamaan, koska kloori ei maistu vedessä niin pahasti. Muutenkin on varmaan ihan hyödyllistä totutella juomaan hanavettä, koska pulloveden raahaaminen kaupasta on aika uuvuttavaa. Lisäksi yhdessä yökerhossa pieni pullo vettä maksoi saman verran kuin siideri, 4 euroa. Hullua?!
Portugalilaiset pitävät makeasta.
Joka paikka on täynnä padarioita ja pastelarioita, joista saa erilaisia leivoksia ja muita mahdollisia taikina-asioita. Lisäks esimerkiksi maustetut jugurtit on mun makuun aivan tosi ällömakeita, ainakin mitä maistoin hotellin aamiaisella. Tänne kämpille oonkin sitten ostanut pelkkiä maustamattomia jugurtteja.
Kaikkialla on turskaa, mereneläviä ja leivoksia.
Edelliseen liittyen myös kaupoissa on hullun paljon kaikkea taikinaa, jos vertaa Suomeen. Leivokset on ainakin ihan liian halpoja: esimerkiksi läheisessä supermarketissa 6 portugalilaista kuuluisaa leivosta pastel de nataa maksaa yhteensä noin 2,5 euroa. Myös kalatiski herättää suomalaisessa hämmennystä, kun tuoreena saa kaikkea simpukoista mustekalaan ja sardiineihin. Alan ymmärtää, miksi turska on portugalilainen kansallisruoka: sitä saa varmaan sadassa eri muodossa kaupasta! En oo tiennyt, että turskasta voi edes keksiä noin monta erilaista versiota...
Baareissa ja ravintoloissa saa polttaa sisällä.
Tähän mun on ollut aika vaikea tottua, kun oon hajuherkkä. En oikein vieläkään voi sietää sitä, että kun tuun jostakin bileistä tai illanistujaisista kotiin, haisee mun vaatteet ja hiukset ummehtuneelta tupakalta. Myös tupakansavussa syöminen on aika epämiellyttävää. Täällä monet tuntuukin polttavan tai sitte se on vaan harha, kun niin monessa paikassa saa polttaa. :D
Ihmiset ovat kohteliaita, huomaavaisia ja tuntuvat välittävän toisistaan.
Tää on ehdottomasti yksi parhaita puolia paikallisessa kulttuurissa. Ensimmäisenä päivänä olin ihmeissäni, kun vieraat ihmiset näki mut metroasemalla raahaamassa laukkuja ja tuli kysymään, voiko auttaa niiden viemisessä. Samoin silloin kun satutin mun polven, oli joukko avuliaita paikallisia heti kyselemässä, oonko kunnossa. En tiedä johtuuko tästä välittämisen kulttuurista, mutta täällä ei oo jotenkin yhtään pelottanut liikkua myöhäänkään yöllä.
Siinäpä nyt tällä hetkellä mieleen tulevat huomiot. To be continued, jos siis keksin vielä lisää jossain vaiheessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti