Tätä postausta kirjoittaessa olen itse asiassa ollut Lissabonissa jo kohta viikon. Tuntuu, että olisin ollut täällä jo paljon kauemmin, koska on ehtinyt tapahtua niin paljon kaikenlaista. Halusin kuitenkin palata vielä ensimmäisen päivän tunnelmiin, koska se oli varmaan yksi elämäni jännittävimpiä päiviä.
 |
| Lähtöpäivänä Helsinki-Vantaalla. Oikeasti tuon jälkeen tuli vielä kyllä
itkukin, kun piti hyvästellä se itselle tärkein ihminen pitkäksi ajaksi. |
Saavuin tosiaan Lissabonin lentokentälle sunnuntaina 31.1. paikallista aikaa noin klo 8.30. Unta oli tuolloin takana reilut kaksi tuntia, kun lentokentälle piti Suomen päässä lähteä jo kolmen jälkeen yöllä eikä uni tietenkään tullut illalla kovin aikaisin.
 |
| Lissabon lentokoneesta käsin |
Lissabonin lentokentällä aloin laukkujen hakemisen jälkeen suunnitella reittiä seuraavan yön majapaikkaan eli hotelli Residencial Lar do Areeiroon. Päätin seikkailunhaluisena valita metron ja kävelyn yhdistelmän, jonka sainkin aloittaa avun kyselyllä: ei nimittäin heti ollut selvää, mistä saan ostettua lipun metroon ja mihin suuntaan sillä lähden. Samalla hoidin elämäni ensimmäisen autenttisen ja lyhyen keskustelun portugaliksi. Keskustelun aikana selvisi, että lentokentän metroasemalta pääsee vain yhteen suuntaan, koska se on päätepysäkki. Mielessäni nauroin itselleni, mutta sentään ymmärsin portugalinkielisen vastauksen!
Sisällä metrossa puolestaan tajusin, että +17 astetta on Portugalin talvi mutta Suomen kesä, joten otin nahkatakin ja huivin pois. Punaisen ja vihreän metrolinjan risteyskohdassa Alamedan asemalla hyppäsin pois metrosta. Hyppääminen tosin on aika kaunisteltu kuvaus, koska mukanani oli edelleen myös noin 35 kg matkatavaroita. Pääsin myös nauttimaan loistavista kartanlukutaidoistani: koska lähdin metroasemalta oikeaa katua väärään suuntaan, sain kävellä 600 metrin sijaan 1,2 kilometriä. Muuten kävely aurinkoisessa säässä ei olisi haitannut, mutta koin suuria vaikeuksia raahatessani edelleen 35 kilon matkatavaroita kapeilla mukulakivikaduilla. Olisi tosiaankin vain kannattanut ottaa taksi, mutta tulipahan seikkailtua.
 |
| Näkymä hotellin ikkunasta |
Hotelliin pääsin lopulta sisäänkirjautumaan heti, vaikkei kello ollut vielä kahta, joka oli ilmoitettu hotellivarauksessa sisäänkirjautumisen ajaksi. Tuossa vaiheessa tuntui todella helpottavalta päästä huoneeseen aiemmin, koska olin jo aika uupunut matkasta. Suomeen skypettelyn jälkeen todellisuus alkoi pikkuhiljaa iskeä. Nyt olen täällä seuraavat 5 kuukautta enkä tunne koko kaupungista yhtään ketään!
Onnekseni olin liittynyt Erasmus-vaihtareiden yhteiseen Whatsapp-ryhmään, jossa muutama vaihtari kyseli hengailuseuraa samalle illalle. Lähdin siis väsymyksestä ja pienestä ahdistuksesta huolimatta heti tutustumaan uusiin ihmisiin, mikä on osoittautunut jo nyt hyväksi päätökseksi! Kierreltiin yhdessä pienellä vaihtariporukalla hieman keskustaa ja kiivettiin myös korkealle
miradourolle (näköalapaikalle), josta oli hieno näkymä kaupungin kattojen ylle. Muistin heti, miksi alun perin halusin vaihtoon tänne: Lissabon on edelleen yhtä upea kuin se oli vuonna 2011.
Pitkän päivän jälkeen kaaduin suoraan hotellin sänkyyn eikä unta tällä kertaa tarvinnut todellakaan odotella, vaikka jännitys seuraavasta päivästä jo kolkuttelikin takaraivossa.
 |
| Ensimmäisen päivän lounas. Tilasin juustomunakkaan, sain lisäksi myös paljon ranskalaisia ja riisiä, mikä on hyvin yleistä täällä... |
 |
| Maisemia kävelykierrokselta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti